tiistai, 3. syyskuu 2013

Kamppisinkkuilua

Mä olen sinkku. Sana soljuu nopsasti hampaiden välistä eikä sitä tartte kahta kertaa miettiä. Miksi mä olen sinkku? No koska mä en halunnut olla enää yhtään pidempään suhteessa jossa mulla on koko ajan syyllinen olo. Silti vaikka meidän erosta on jo aikaa, mulla on syyllinen olo ja mä syytän itseäni jostain ihan turhista asioista. Tai sitten mä alan syyttää toista osapuolta IHAN kaikesta vaikkei olis edes syytä. No, meissä molemmissa oli vikaa. Nyt se on ohi. Finito.

Mutta sinkkuus on seurusteluun verrattuna aika syvältä. Sinkkuus on melkein syvemmältä kuin huonossa suhteessa olo. Noeinytsentään. Mulla on melkein koko ajan yksinäinen olo ja kännykkä pyörii kädessä kun ei oo ketään kelle soittaa. Sääli. Boyfrendi ois jepa. Tai edes tapailu, treffailu, sutina, ihan mitä vaan paitsi tätä yksinäisyyden kidutusta! Mä kaipaan halailua, sitä toisen ihmisen lämpöä, hengitystä, ihan vaan sitä että toinen on vieressä eikä tartte olla yksin. Ja sitten sen jälkeen kun on eronnut olo on semmonen "Enkö mä kelpaa kellekään?"  --- itse asiassa itselle kävi aika kusisesti kun kaks idioottia yritti iskeä mua mun eron jälkeen... Onneks en kuunnellut.

Siinä vähän sinkkuuesta.


Mä olin lauantaina Kampissa. Siel oli paaaaljon ohjelmaa :) Ensinnäkin siellä oli sitä Radio Aallon poppoota, Anna Perho ja Kimmo Vehviläinen yms. (Vehviläinen käveli ihan mun edestä jeeeeeeeee!!!) Ja sitten Laura Närhi vähän lauleli kitarasäestyksellä ja Sannilla oli keikka vitoskerroksessa. Se oli upeeta! Odotan todellakin innolla Sannin levyä, sen verran loistava oli live-esitys! Illan kruunasi Monsterit Yliopisto 3D ja H&M:n takki joka hipoo täydellisyyttä :)


Tässä kuulumiset! Tsirp tsirp!

tiistai, 27. elokuu 2013

Ihan tavallinen ihminen.

Hei taas!

Päätän nyt avautua itseäni jo piiiitkään ärsyttäneestä asiasta, ja aion tottavitun vieköön kertoa kaiken täysin kiertelemättä ja suoraan. Mua henkilökohtaisesti ärsyttää semmoinen ylenpalttinen julkkisten ihannointi ja palvonta. Mua ärsyttää se, että me nostetaan täysin tavalliset taariaiset, jotka vaan on sattunut tekemään jotain hienoa, itsemme yläpuolelle ja "unohdetaan" että ne on ihan tavallisia ihmisiä. Ja vielä ENEMMÄN ärsyttää ja ketuttaa se, että sallitaan näiltä niin kutsutuilta idoleilta, julkkiksilta, ihailun kohteilta kaikenlainen torvelo käytös. Kuinka moni näki sen Jimmy Kimmelin videon jossa vedätettiin hölmöjä fanityttöjä Justin Bieber -valheilla? Viihdyttävää katsottavaa, täytyy myöntää.. Jotenkin kyllästyttää lukea jotain mitättömiä julkkisjuoruja, kun taas faneista sais montakin juttua joista sais naurun aihetta ihan riittämiin.

Itse jotenkin julkkisjuorujen kautta päädyin sivustolle, jonne oli listattu julkkisten, laulajien yms. julkimoiden vuodettuja alastonkuvia. Siis ei mitään hääppöisiä, mitä nyt jotain satunnaisia peppuja ja nännejä.. Ja jotenkin mulle tuli outo olo niiden näkemisen jälkeen. Ihan kuin se läpinäkyvä seinä meidän "tavallisten" ihmisten ja julkimoiden välillä olisi murskaantunut. Ja mä tajusin mikä oli pitänyt sitä seinää ylhäällä, mikä oli tehnyt musta vaan "taviksen" niiden suurien nimien rinnalla. Ja se oli se viimeisen käden koskemattomuus. Kaikki ennen sitä oli pitänyt ne julkkikset jossain yläilmoissa, mun yläpuolella. Raha, maine, hienot talot ja vaatteet, asenteet ja bileet joihin mua ei koskaan kutsuttais. Mutta yks klikkaus ja kaikki se oli mun ulottuvissa. Ne ihmiset, jos niitä silloin olis voinut edes sellaisiksi kutsua, putos suoraan mun eteen, alasti ja haavoittuvina. Tähän mennessä kaikki juorut ja vilautuskuvat olivat olleet jonkun toisen asemasta kerrottu, ne jutut olivat puolueellisia. Mutta alastonkuvat, jotka julkkikset olivat itse ottaneet ja lähettäneet, olivat jotain muuta. Ne olivat viattomia flirttailukuvia tai tuhmia lahjoja tyttö- tai poikaystäville, tosin vääriin käsiin joutuneena. Mä en kyllä ymmärrä miten kenelläkään on edes POKKAA oikeesti vuotaa, saati julkaista niitä kuvia. Tuli oikein sääli näitä ihmisiä, IHMISIÄ joita loukataan sen varjolla, että "ne on vaan julkkiksia" Ei ne olleet yhtään sen kummempia kuin "mee muutkaan", eivät yhtään sen kauniimpia ta komeampia tai enemmän täydellisiä. Ei kenenkään tulis ikinä sietää tollasta nöyryytystä. Eihän kukaan näistä ihmisistä ole mikään supermies tai -nainen. Ei kukaan, KUKAAN heistä jonka kuvat näin, ollut mitään sen kummempaa, kuin

IHAN TAVALLINEN IHMINEN.

 

Tsirp tsirp!

lauantai, 24. elokuu 2013

Pitkästä aikaa :D

Juu, pitkän tauon jälkeen pääsin vihdoin jatkamaan.. Salasanan kanssa oli jotain häikkää eikä kirjautuminen meinannut millään onnistua. No, onneksi muistin vihdoin minkälaisen sanahirviön olin keksinyt salasanaksi.. Vati mikä vati..

Juu, Animecon (Josta on jo, mitä, sata vuotta?) oli todellakin ihanaa! Iltabileissä jorasin jalat ihan tainnoksiin ja pidin hauskaa :) Niin, mun vaatteet oli vähän..miten sen sanoisi..tavalliset, no väliäkös sillä. Kivaa oli, sehän on päasia! Paljon mitään en ostanut, silmälasien sangat ja pingviinisukat ;D

Pahoittelen todella tätä pitkää hiljaisuutta, mutta tosiaan oli niitä kirjautumisongelmia ja muutenkin kun lukion toka alkoi, on ollut vähän kiireitä läksyjen ja muiden projektien kanssa. Kyllähän te tiedätte!

 

Okei, okei, mä lupasin näyttää kuvia mun asusta mutta jokainen kuva on joko; heilahtanut, liian kaukaa otettu, tai mä näytän siinä ihan vadilta. Joten, ei.

 

Mä kirjoittelen lisää myöhemmin, tsirp tsirp!

 

tiistai, 9. heinäkuu 2013

Animecon X ennakkofiilikset

Heipähei!

 

Päätin aloittaa blogini ensimmäisen merkinnän noinkin lennokkaalla heitolla. Tervetuloa siis aivan uutuuttaan kiiltävälle blogisivulleni :) Päätin pyyhkiä pölyt Aceristani ja ryhtyä toimeen puoli kesää veltosteltuani ja kesäni ainoaa valopilkkua, Animeconia odotellessani.

 

Todellakin, Animecon X on viikonloppuna ja perjantai-aamuna alkaa pitkä ja mielenkiintoinen matkani kohti Kuopiota. Itse en tietenkään istu ratin takana (alaikäinen laiskuri!) vaan annan rakkaan autonkulj... siis äitini hoitaa maantielaivamme turvallisen toimittamisen paikasta A paikkaan B. (Sillä vaikka ajokortin omistaisinkin, en luottaisi omiin ajotaitoihini: nimim. melkein Salen ikkunasta mopoautolla sisään)

Itse odotan matkaa todellakin yhtä paljon kuin itse tapahtumaa; huoltoasemapysähtymisiä, valokuvaamista (surkealla kameralla) sekä tietenkin; RUOKAILUA!! Viime vuodesta viisastuneena pakkaan parhaat levyni mukaan ja annan radion huudattaa vanhoja hittejä niin ettei kellekkään jää epäselväksi, mistä Antti Tuisku on mennyt Sekaisin, mitä Kirkan mukaan tehdään kun 'asemalla soitellaan ja svengaillaan' ja ennenkaikkea, mitä Ilpo Kaikkosen mukaan kleinbussissa kuunnellaan kasetilta?

En ole kyllä vieläkään päässyt selville siitä, mitä mahdan laittaa päälle kun Animeconin aika koittaa. Pyörin kyllä molemmat päivät melko taviksena (en itse ole ihan niin innostunut animesta yms. että aloittaisin cossaamista (liikaa vaivaa (laiska!))) mutta tarkempaa suunnitelmaa ei pukeutumisesta ole. Pyrin ottamaan sen verran kuvia että saatte sitten nähdä :D

Juu ja ehkä KAIKKEIN eniten odotan tietenkin vanhojen ystävien näkemistä pitkästä aikaa! Mahtavaa ajatella että näkee monia ylä-astekavereita kokonaisen vuoden erossaolon jälkeen. + että yksi hyvin rakas ystäväni asuu Jyväskylässä, missä en tosiaan pystyisi muulloin käymäänkään.

 

Mutta, tässä oli tosiaan ensimmäinen postaukseni. Nähdään pian, tsirp tsirp!